Itsenäisyysmies Pehr Evind Svinhufvud oli periaatteen ja toiminnan mies, ja professori Martti Häikiön elämäkerta Suomen leijona on kirjoitettu sen mukaan. Teos seuraa Svinhufvudin vaiheita murhaajan puolustusasianajajaksi, Siperian karkotukseen, punaisten hallitsemaan Helsinkiin, kuninkaanvaalin pyörteisiin ja Mäntsälän kapinan kuumeisiin hetkiin.Pääministeri Svinhufvud johti Suomen itsenäistymistä vuosina 1917-1918. Sisällissodan aikana hän joutui piilottelemaan Helsingissä, kunnes pakeni Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan johtamaan hallitusta.Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi toukokuussa 1918. Valtionhoitajakauteen osuivat kapinallisten tuomitsemista varten perustetut valtiorikosoikeudet ja traagiset vankileirit sekä Saksan häviön myötä päättynyt yritys valita Suomelle kuningas. 1920-luvulla Svinhufvud toimi talouselämän luottamustehtävissä.Hän osallistui rivimiehenä suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä kehittyi mestariluokan ampuja.Svinhufvud palasi politiikkaan 1930-luvun alussa. Presidenttinä ”Ukko-Pekka” lannisti arvovallallaan oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan vuonna 1932 ja luotsasi Suomen pohjoismaiselle linjalle.Suomen leijona kertoo Svinhufvudista eduskunnan puhemiehenä ja oikeusvaltion rakentajana. Hän toimi tuomarina, asianajajana, lainvalmistelijana ja oikeuskanslerina. Pitkälti hänen ansiostaan kansanvalta säilyi läpi yhden kapinan ja toisen kapinayrityksen. Hänestä tuli valtiollisen vapauden maamerkki.