Ruotsissa ei ole koskaan ollut yleistä asevelvollisuutta – vain miesten asevelvollisuus. Edes 1970-luvulta lähtien aktiivinen tasa-arvopolitiikka ei onnistunut muuttamaan tätä. Tasa-arvosta keskusteltiin mielellään naisten oikeuksien näkökulmasta, kun taas velvollisuuksien, kuten asevelvollisuuden, oletettiin pysyvän miehillä. Mutta asevelvollisuuslain muotoilu ei ainoastaan tehnyt sukupuolieroa kansalaisten välillä heidän velvollisuuksissaan kansakuntaa kohtaan. Se myös esti naisia hankkimasta koulutusta, jota tarvittiin tiettyjen sotilaallisten tehtävien suorittamiseen. Vasta vuonna 1989 naisille annettiin samat muodolliset oikeudet kuin miehille sotilaallisen työn harjoittamiseen.

Taloustieteilijä Fia Sundevall tutkii tässä viimeistä miesten ammattimonopolia ja sen kaatumista. Sundevall osoittaa, kuinka asevelvollisuuslaki pitkään vahvisti ja uudelleen loi armeijan miesten osaamisalueena, mutta myös sen, että sadat tuhannet naiset tekivät sotilaallista työtä paljon ennen kuin sotilasammatit avattiin heille. Muun muassa lottaliikkeen kautta naisille annettiin mahdollisuus tiettyyn sotilaalliseen koulutukseen ja he saattoivat palvella puolustusvoimissa vapaaehtoisesti. Mutta heidän läsnäolonsa oli ehdollista ja heidän toimintansa järjestettiin suurelta osin naisten ja miesten erilaisten ominaisuuksien ja kansallisten tehtävien käsitysten pohjalta.

Fia Sundevall on tutkija Tukholman yliopistossa, jossa hän myös opettaa taloushistoriaa, kansainvälisiä suhteita ja sukupuolentutkimusta. Tämä on hänen väitöskirjansa taloushistoriasta.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Pehmeäkantinen
Kirjoittaja: Fia Sundevall
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 272 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 152x224x21 mm
Paino: 580 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789170610905
SKU: 601115